Laina- ja talletuskoulu

Main Content

KULUTUSLUOTOT

Kulutusluotto on velkasitoumus, jolla pankki lainaa asiakkaalle rahaa esimerkiksi auton, kesämökin, veneen ostamista tai keittiöremontin tekoa varten. Pankeista saa normaalisti vakuudellista kulutusluottoa eli asiakas käyttää esimerkiksi asuntoaan tai muuta omaisuuttaan kulutusluoton vakuutena. Nykyisin osasta pankeista saa myös vakuudetonta kulutusluottoa eli pankki lainaa asiakkaalle rahaa luottaen pelkästään asiakkaan maksukykyyn, joka luonnollisesti selvitetään luottopäätöksen yhteydessä. Pankki kattaa vakuudettoman luoton korkeamman riskin ottamalla luotosta korkeamman hinnan. Autorahoituksessa on lisäksi käytössä pankkilainaa muistuttava rahoitusmuoto; osamaksurahoitus. Tässä asiakas saa osamaksurahoitusta niin, että ostettava auto toimii luoton vakuutena ja asiakas maksaa auton käsirahan ja lopun luoton kuukausierissä.

Kulutusluottoja ovat lisäksi pikalainat, joita tarjoavat rahoitusyhtiöt ja muut luottolaitokset. Yleensä nämä kulutusluotot ovat hinnaltaan huomattavasti pankkien kulutusluottoja kalliimpia. Pikalainoille onkin säädetty 1.9.2019 alkaen 20 prosentin korkokatto ja pikalainan muut luottokustannukset eivät saa ylittää 150 euroa vuodessa. Tilapäisesti pikaluottojen korkokatto on 10 prosenttia aikavälillä 1.5.2020 – 31.12.2020. Uusi korkokatto on 10 prosenttia ajalla 1.1-30.9.2021. Lokakuun 2021 alusta alkaen lainan korkokatto saa lain mukaan olla enintään 20 prosenttia. Kulutusluottoja tarjoavat myös ulkomaiset pankit etämyyntinä verkon välityksellä. Osamaksusopimukset ja luottokortit eivät ole korkokattosäätelyn piirissä. Luottokortteja käsitellään omana aiheenaan, koska niiden ominaisuudet poikkeavat normaaleista kulutusluotoista.

Opintolaina on valtion takaama laina,joka pitää maksaa takaisin. Jos sinulle on myönnetty opintolainanvaltiontakaus, niin voit hakea lainan valitsemastasi pankista. Koska valtio takaa opintolainasi, et tarvitse lainalle muuta vakuutta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Pankit päättävät itse opintolainan hinnan vakuudellisen kulutusluoton tapaan. Kesällä 2020 opintolainan marginaalit liikkuivat pääkaupunkiseudulla hintahaarukassa 0,25 - 1,00 prosenttia.

Kulutusluoton edellytys on aina asiakkaan riittävä maksukyky. Kulutusluoton myöntämiseen vaikuttaa asiakkaan ikä, asumismuoto, siviilisääty, työssäoloaika, vakituiset tulot, muut velat ja luottotiedot. Asiakkaalta keräämiensä tietojen perusteella pankki tai luottolaitos pystyy oman luottopäätösmenettelyn avulla tekemään luottopäätöksen. Kulutusluottoja on mahdollista hakea pankin asiakkaana myös verkkopankin välityksellä. Myös suoraan verkon kautta tai puhelimella on mahdollisuus hakea pienempiä kulutusluottoja. Asiakkaan kannattaa aina käyttää harkintaa ja aikaa sekä miettiä tarkkaan, mihin luottoa tarvitsee ja onko asiakkaalla oikeasti varaa maksaa myös luotto rahoittajalle takaisin.

Kulutusluoton lainamaksut ja korko

Kulutusluottoa lyhennetään tyypillisesti annuiteettilainana. Annuiteettilainassa lainamaksu pitää sisällään sekä koron että lyhennyksen ja lainakoron muuttuessa annuiteettimaksu muuttuu. Lyhyimmissä kulutusluotoissa lyhennys voi myös tapahtua kerralla luottoajan lopussa. Pankkien ja luottolaitosten kulutusluotot ovat yleensä vaihtuvakorkoisia (viitekorko + marginaali) eli korko vaihtelee luottoaikana valitun viitekoron mukaan. Usein kulutusluotoissa käytetään viitekorkona 3-12 kk euriboria tai pankin primekorkoa. Autorahoituksessa käytettävässä osamaksurahoituksessa korko on yleensä kiinteä.

Kulutusluoton laina-aika ja kustannukset

Kulutusluoton luottoaika on tyypillisesti 12 - 72 kuukautta (löytyy myös 10 vuoden kulutusluottoja) ja luottoa lyhennetään yleensä kuukausittain. Pankin kulutusluoton lainakorko muodostuu marginaalista ja viitekorosta. Lisäksi pankki perii lainaa nostettaessa toimitusmaksun ja/tai järjestelypalkkion sekä lainamaksujen yhteydessä laskutuspalkkion tai suoraveloitusmaksun. Kun kaikki kulutusluoton kustannukset (viitekorko + marginaali + toimitusmaksut + laskutuspalkkiot) lasketaan yhteen luottoajalle jaksotettuna, saadaan selville kulutusluoton todellinen kokonaiskorko eli todellinen vuosikorko. Osamaksurahoituksessa ja kertaluotoissa käytetään yleensä luoton perustamis– tai avausmaksua, rahoituskorkoa sekä laskutuspalkkioita.

Kulutusluoton hinnoittelu ja vertailu

Todellisen kokonaiskoron avulla on mahdollista vertailla eri pankkien lainatarjouksia keskenään. Vertailu tulisi suorittaa niin, että kaikissa vertailtavissa kulutusluotoissa käytetään samaa viitekorkoa. Toinen tapa verrata kulutusluottoja keskenään on laskea euroissa koko laina-ajan kustannukset (Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot). Osamaksurahoitusta voi pankkien kulutusluottojen tapaan verrata laskemalla kaikki rahoituksen kustannukset todellisena vuosikorkona. Kulutusluotto voidaan sitoa erilaisiin viitekorkoihin. Yleisimpiä viitekorkoja ovat euribor-korot, joiden hinta määräytyy markkinoilla (euribor 3 kk, euribor 6 kk tai euribor 12 kk). Myös pankin prime-korkoa käytetään kulutusluoton viitekorkona. Prime-korko muuttuu pankin johtokunnan päätöksellä ja sitä arvioidaan markkinatilanteen muutosten ja inflaatio-odotusten pohjalta. Autorahoituksessa osamaksusopimuksen rahoituskorko on yleensä kiinteä korko sopimuskauden. Kulutusluottojen korot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (opintolainan korot saa vähentää)

ESIMERKKI: Luottomäärä: 10OOO €, vakuus: asunto-osake, marginaali: 3,25 %, viitekorko: euribor 12 kk (0,0 %); toimitusmaksu: 125 €, laskutuspalkkio: 3,0 €/kk, laina-aika 5 v, lainakorko: 3,25 %, lainamaksu: 183,80 €/kk (sis. 3,0 €/kk palkkio), todellinen kokonaiskorko: 4,43 %.

TESTAA TIETOSI

Tästä pääset kaikkien aiheiden kysymyssivuille, joilla voit itse kerrata, mitä olet oppinut luettuasi ensin aihesivut.

Testaa tietosi