Laina- ja talletuskoulu

Main Content

KORKOSIJOITUKSET

Talletussuojan piirissä oleville talletuksille maksettava tuotto on ollut viime aikoina matala. Vähäriskisiä korkosijoituksia löytyy jvk-lainoista, kuten obligaatioista, debentuurilainoista sekä lyhyen koron rahastoista. Lyhyen koron rahasto sijoittaa varansa rahamarkkinoille; yleensä alle vuoden pituisiin korkosijoituksiin. Rahastoissa ostetaan rahasto-osuuksiin. Rahastoyhtiöt perivät toiminnastaan hallinnointi– ja säilytyspalkkion. Muita rahastokohtaisesti perittäviä palkkioita ovat merkintä– ja lunastuspalkkio. Lyhyen koron rahastojen sijoituskohteita ovat valtion velkasitoumukset ja pankkien sijoitustodistukset. Pitkän koron rahasto on myös korkosijoitus, mutta siihen liittyy selvästi korkeampi riski pääoman osittaiseen menettämiseen korkotason noustessa.

Obligaatio on joukkovelkakirja (BONDI), jossa raha on määräajan yleensä 1-5 vuotta kiinni korkosijoituksessa ja obligaatiolle maksetaan vuosittain hyvitys/korko. Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskijan vakavaraisuus on tärkeä, mikäli jvk-lainalle ei ole asetettu vakuutta. Vakuudettoman obligaation asema on sama kuin liikkeellelaskijan muilla vakuudettomilla saatavilla. Obligaatioon laitettu raha maksetaan asiakkalle takaisin sijoitusajan lopussa tai tasasuurina vuotuisina lyhennyksinä. Kun obligaation pitää itsellään koko juoksuajan, saa obligaatiolle luvatun tuoton. Obligaatiolla on merkintäaika, jonka sisällä obligaatioita voi ostaa. Merkinnästä voidaan periä merkintäpalkkio. Obligaatiot ovat nykyisin yleensä arvo-osuusmuotoisia, joten merkitsijällä pitää olla arvo-osuustili. Obligaatioita laskevat liikkeelle valtiot, kunnat, pankit ja yritykset.

Piensijoittajan merkitsemän obligaation kohdalla on hyvä muistaa, että obligaatiosta on mahdollista luopua kesken juoksuajan, mikäli obligaatio on jälkimarkkinakelpoinen. Tällöin tulee muistaa, että obligaatioista maksettava hinta määräytyy luopumishetken markkinakoron perusteella. Jos markkinakorko on obligaation tuottoa korkeampi, maksetaan obligaatiosta alhaisempi hinta.

Debentuuri on myös joukkovelkakirja ja muistuttaa obligaatiota, mutta debentuurilainalla on huonompi etuoikeus eli lainan riski on suurempi. Debentuurilainassa ei ole vakuutta. Joukkovelkakirjalainoissa ei ole talletussuojaa, joten niihin liittyy luotto-, likviditeetti– ja korkoriski. Debentuuri on yrityksen liikkeeseen laskema joukkolaina.

Joukkolainan korkotuoton verotus

Suomessa yleisesti verovelvolliselle henkilölle maksettavasta korosta liikkeeseenlaskija pidättää korkotulon lähdeveron (korkohyvitykset pääomatuloa, ennakonpidätys 30 %). Korkotulosta pidätettävä lähdevero on nykyisin 30 prosenttia.

Arvo-osuustili ja osakesäästötili

Piensijoittajan tulee avata pankissa arvo-osuustili, jossa säilytetään niin joukkolainoja kuin osakkeita. Arvo-osuustilillä säilytettävistä arvopapereista pankki perii palkkion kuten myös kaupankäynnin yhteydessä välityspalkkion. Piensijoittaja voi myös avata osakesäästötilin, jonka sisällä hän voi ostaa ja myydä koti- ja ulkomaisia pörssilistattuja osakkeita ilman suoria veroseuraamuksia (max. 50000 €). Osakesäästötilillä ei voi käydä kauppaa joukkolainoilla.

Luottoluokitukset

Suomen valtion pitkäaikaisen velan (obligaatiot) osalta lokakuussa 2022 voimassa olevat luottoluokitukset ovat S&P Global Rationgs: AA+ (vakaat näkymät), Fitch Ratings: AA+ (vakaat näkymät). Valtiokonttori (VM) vastaa valtion lainanotosta sekä velan- ja kassan hallinnasta.

TESTAA TIETOSI

Tästä pääset kaikkien aiheiden kysymyssivuille, joilla voit itse kerrata, mitä olet oppinut luettuasi ensin aihesivut.

Testaa tietosi